Kevät tekee tuloaan nurkan takana ja monet aloittavat keväällä juoksuharrastuksen. Kevään tulo merkitsee fysioterapiassa usein asiakkaiden alaraajavaivoja, joista yksi yleisimmistä on penikkatauti. Penikkataudilla tarkoitetaan rasituksen aiheuttamaa kipua säären alueella. Oireet voivat vaihdella pienestä jomotuksesta aina kävelyä ja lepoa haittaavaan kipuun saakka. Tutkimusten mukaan aloittelevista juoksijoista 35 % ja kaikista juoksijoista 10 % kärsii penikkavaivoista.
Duodecim Terveyskirjasto suosittaa penikkatautiin kotihoitona rasituksen lopettamista, tulehduskipulääkkeitä, kylmähoitoa ja kipugeeliä. Fysioterapiana sivusto suosittaa ensimmäisenä hierontaa, venyttelyä sekä sähkö-, kylmä- ja lämpöhoitoja sekä toiseksi keskivartalon ja jalkaterän asentovirheiden korjaamista. Lisäksi leikkaushoito mainitaan sivustolla. Ennaltaehkäisyksi mainitaan iskuja vaimentavat kengät.
Fysioterapiassa pystytään parempaan kuin mitä Duodecim ohjeistaa. Fysioterapeutti poissulkee haastattelemalla ja tutkimalla mahdolliset vakavat lääketieteelliset säären alueen kipujen syyt. Oireiden alkamistapa ja laatu sekä tutkiminen korreloivat yleensä hyvin sitä, että onko kyseessä normaali rasitusperäinen oire ja minkä säären lihaksiston osan rasitusvamma on kyseessä. Tärkeää tarkemmasta säärikivun erottelusta tekee se, että hoitolinjat voivat eri tapauksissa olla hyvinkin erilaisia.
Penikkatauti on lähtökohtaisesti rasitusvamma, jolloin rasitukseen puuttuminen ja sen muokkaaminen ovat avaimet vamman hoitamiseen. Kipu tarkoittaa, että kuormituksen määrä on yksinkertaisesti ylittänyt sen rajan, jota kudoksemme sillä hetkellä kestävät. Ohjeet levosta, hieronnasta, kylmähoidosta ym. helpottavat oireita hetkeksi. Jos kuormitukseen ei tehdä fiksuja muutoksia, vaan oireiden helpottaessa palataan vanhaan kuormitusmäärään, oireet palaavat ja oravanpyörä on valmis.
Kuntoutuksessa tulisi panostaa eniten kuormituksen hallintaan (harjoittelu, palautuminen, elintavat), joka luo kuntoutukselle vankan pohjan. Seuraavana kuntoutuksessa tulevat fyysiset ominaisuudet (voima, liikkuvuus, kestävyys) ja biomekaniikka (kävely, juoksu, suoritustekniikka). Jäävuoren huippuna kuntoutuksessa tulevat tukitoimet (kengät, teipit, kylmähoito, hieronta), jotka voivat toki akuutissa vaiheessa olla hoidon ensimmäisiä osia.
Kuormituksen hallintaan liittyy oireiden ja diagnoosin vakavuuden perusteella totaalinen tai suhteellinen lepo iskuttavasta kuormituksesta (juoksu, hypyt). Tämä ei tarkoita lepoa kaikesta kuormituksesta. Harjoittelua voidaan korvata esim. kuntopyörällä, crosstrainerilla, uinnilla tai vesijuoksulla. Voima- ja liikkuvuusharjoitteluun kannattaa panostaa juoksutauon aikana. Iskuttavaan kuormitukseen palattaessa säären lihaksia ja kudoksia lähdetään totuttamaan rasitukseen mm. juoksutekniikkaharjoituksilla ja matalatehoisilla hyppyharjoituksilla.
Yksi osa kuntoutusta ja tärkeä kuormituksen säätelyyn liittyvä asia on juoksutekniikan arviointi. On hyvä kuitenkin muistaa, että muutos juoksutekniikassa tarkoittaa muutosta säären alueen kuormituksessa, joten tarvittavaa juoksutekniikan muutosta tehdään maltillisesti.
Juoksukenkien uusimista tai tukipohjallisten tarvetta arvioidaan myös fysioterapiassa. Tukipohjallisten käytöstä on positiivista tutkimusnäyttöä, mutta niiden käyttöön voi liittyä myös riskejä. Muutos kengässä tai pohjallisessa tarkoittaa muutosta kuormituksessa ja tuoko näiden muutos haluttua lopputulosta oireiden lievittymiseen tai juoksutekniikkaan. Tärkeämpää on se, miten jalkaterä, alaraaja ja koko vartalo työskentelevät.
Penikkataudin hoito ja kuntoutus ovat käytännössä harvoin lineaarista ja helppoa. On täysin normaalia, että tulee takapakkeja ja oireet palaavat ajoittain hetkellisesti. Tasapainoilu kehittävän kuormituksen ja riittävän levon sopivan suhteen välillä vaatii aikaa ja pitkäjänteistä kuntoutusta.