Vuoden alku on tunnetusti elämäntapamuutosten aikaa. Edellisen vuoden lopussa tehdään usein terveystottumuksiin liittyviä uudenvuoden lupauksia. Tämä näkyy etenkin kuntosaleilla ja liikuntakeskuksissa lisääntyneinä kävijämäärinä. Ikävän usein nuo elämäntapamuutokset eivät kestä kauaa; kuntosalien kävijämäärät ovat jo maaliskuussa selvästi vähentyneet tammikuun ruuhkahuipusta.
Totuttujen tapojen muuttaminen ei ole helppoa. Se on yksinkertaisin selitys sille, miksi niin monet epäonnistuvat tavoitteissaan. Kun keho on totutettu liikkumattomuuteen tai ylensyöntiin, kestää aikansa, ennen kuin se tottuu terveellisempiin elämäntapoihin. Vaikka tapojen muuttaminen ei ole helppoa, niin hyvän suunnitelman avulla on helpompi päästä päämäärään.
Ensimmäiseksi suosittelen pohtimaan omaa elämäntapamuutosta; miksi sitä haluaa, miten sen aikoo toteuttaa ja miten aikoo ylläpitää tätä muutosta? Elämäntapamuutoksen pitäisi aina lähteä omasta halusta ja ajatuksesta. Usein voi olla, että paine muutokseen tulee ulkopuolelta; voi olla, että lääkäri on kehottanut pudottamaan painoa terveysriskien takia tai fysioterapeutti on kehottanut kehittämään lihaskuntoa selkäkipujen vuoksi. Nykypäivänä etenkin sosiaalisen median kautta tulevat ulkonäköpaineet ajavat ihmisiä dieettaamaan ja harjoittamaan lihaksiaan. Ulkoinen paine muutokseen ei kanna pitkälle, vaan täytyy olla oma halu ja tarve muutokselle, jotta pysyvään muutokseen päästään.
Elämäntapamuutoksen tulee olla realistinen. Jos esimerkiksi et ole viime aikoina harrastanut yhtään liikuntaa, on järkevämpää aloittaa kevyemmällä harjoittelulla ja pienellä liikuntamäärällä kuin alkaa heti liikkumaan kovalla teholla ja usein. Esimerkiksi aloitteleva kuntosaliharjoittelija kehittyy hyvin pienelläkin harjoitusmäärällä; jo kaksi koko kehon lihaksia kuormittavaa harjoituskertaa per viikko riittää kehittämään lihasten voimaa ja kokoa pitkän aikaa. Jos vapaa-aika on tiukilla töiden ja perhe-elämän kiireiden takia, niin valitse sellainen harrastus, johon aikasi ja jaksamisesi varmasti riittävät.
Jotta elämäntapamuutos ei jää pelkäksi yritykseksi, tulee tekemisen olla mielenkiintoista ja motivoivaa. Mieti, mikä innostaa ja kiinnostaa juuri sinua? Vaikka kaverisi kehuisikin kuntosaliharjoittelua maasta taivaisiin, ei sinun ole pakko tehdä juuri sitä, jos se ei innosta sinua. Etsi ennemmin sellainen harrastus, mikä itseäsi oikeasti kiinnostaa, ja mitä kuvittelet pystyväsi tekemään vielä puolen vuoden ja vuoden päästäkin. Jokainen pystyy tsemppaamaan muutaman viikon ajan itseään, mutta todellinen kehitys pohjaa säännölliseen tekemiseen.
Moni luovuttaa helposti, kun alkuinnostuksen jälkeen tekeminen alkaa maistua puulta. Tässä vaiheessa voi auttaa tieto siitä, että tekeminen helpottuu, kunhan siitä on tullut rutiinia. Kuinka kauan kestää, että jokin uusi asia muuttuu rutiiniksi? Sitä kysymystä selvitettiin University College of Londonissa vuonna 2009. Tutkimuksessa todettiin että rutiinin muodostuminen kesti keskimäärin 66 päivää. Helpoimmat askareet, kuten vesilasillisen nauttiminen aamupalan yhteydessä, muuttui rutiiniksi nopeammin (noin 21 päivässä), kun taas vaikeammissa askareissa kesti pitempään. Kun jokin asia on muuttunut rutiiniksi, sen suorittaminen muuttuu automaattisemmaksi, eikä se vaadi enää läheskään niin suurta ponnistelua kuin alussa.
Jokainen elämäntapamuutokseen pyrkivä kaipaa tukea ja kannustusta ympäröiviltä ihmisiltä. Jos joku lähipiirissäsi yrittää elämäntapamuutosta, ole kannustava, älä lyttää tai vähättele. Jos kaipaat tukea ja ohjausta elämäntapamuutostesi tueksi, niin muista rohkeasti etsiä liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisia läheltäsi. He eivät pysty tekemään työtä puolestasi, mutta heiltä saat opastusta ja tsemppiä matkallesi kohti parempaa hyvinvointia. Näin koronaviruksen vielä jyllätessä ja harrastustoimintaa rajoittaessa on uusien harrasteiden aloittaminen hankalaa, mutta kotioloissakin pystyy esimerkiksi tekemään monipuolista lihaskuntoharjoittelua.