Oletko kuullut joskus sanottavan, että vaikka nostaisi nuppineulaa lattialta huonossa asennossa voi selkä mennä rikki? Mikäli mieleesi on iskostunut tällainen ajatus, voi pyöreällä tai kiertyneellä selällä nostaminen jo lähtökohtaisesti tuntua epäturvalliselta. Etenkin mahdolliset aiemmat selkäkivut voivat vahvistaa tällaista ajatusta. Selkäranka itsessään on hyvin kestävä rakenne, jota myös tukee lukuisat vahvat lihakset ja muut tukikudokset. Näiden hyvinvoinnista ja toiminnallisuudesta huolehtiminen auttaa ehkäisemään selän kiputiloja.
Mikäli selän pyöristäminen tai kiertäminen olisi haitallista tai vaaraksi selän hyvinvoinnille, eivät selän ominaisuudet näitä liikkeitä mahdollistaisi. Oleellisinta olisi harjoittaa selkää monipuolisesti kaikissa sen liikesuunnissa kestämään erilaisia asentoja ja tehtäviä. Ihmiskeho, myös selkä, on hyvin sopeutuvainen. Aiemmin esimerkiksi noston myötä kipeytyneen selän käyttämistä saattaa jäädä varomaan, jolloin sekä selkään että ympäröiviin rakenteisiin, kuten pakaroihin, saattaa jäädä jonkinlainen suojajännitys päälle. Tällöin usein varotaan liikuttamasta selkää luonnollisen vapaasti, jolloin kevyetkin esineet nostetaan selkää suoraksi jännittäen ja sen liikkeitä rajoittaen. Tällainen toimintamalli saattaa jopa altistaa uusille selkäkivuille, sillä tämän myötä selällä ei ole valmiuksia toimia erilaisissa asennoissa, jos niitä ei mahdollisteta.
Myös pelko välilevyjen kulumista tai –pullistumista nostojen ja selän pyöristämisen myötä on yleistä. Välilevyjen, kuten myös kaikkien kehon nivelten, kuluminen on kuitenkin väistämätön osa ihmisen ikääntymistä, ja kuluman yhteys kipuun on heikosti tunnistettavissa. Selän monipuolisten liikesuuntien tapahtuminen erilaisissa tavalliseen arkeen liittyvissä tehtävissä on väistämätöntä. Näin ollen olisikin oleellisempaa keskittyä selän toiminnallisuuden mahdollistamiseen ja ylläpitämiseen, kuin noudattaa jo nykyisin vanhanaikaisiksi tunnustettuja ergonomiaohjauksia optimaalisista nostoasennoista, joissa lattialta tavaroiden nostaminen pitäisi aina suorittaa pelkästään jalkoja hyödyntäen ja selkä mahdollisimman suorana. Silloinkin, kun selkä pyritään pitämään neutraaliasennossa noston aikana, lannerankaan tulee luonnostaan 20° koukistusta. Tämä astemäärä ylittää jo vanhojen ohjeistusten mukaisen ‘’turvallisen’’ selän pyöristysmäärän rajan. Näin ollen, vaikka kuinka pyrkisi pitämään selän neutraaliasennossa nostojen aikana, ei se ole täysin mahdollista. Lihakset toimivat usein vahvimmillaan lihaspituuksiensa keskivaiheella, mikä tarkoittaa selän tapauksessa pientä esivenytystä eli pyöristystä. Selän ojentajalihasten lihasaktivaatiota tutkittaessa erilaisten nostojen aikana on myös havaittu kyseisissä lihaksissa olevan suurempi aktivaatio silloin, kun nosto suoritetaan selkä jonkin verran pyöristyneenä. Tällaisen noston aikana selän ojentajalihakset ovat pienessä venytyksessä valmiiksi.
Mikäli esimerkiksi kuntosalilla nostot suoritetaan aina samassa asennossa pyrkien pitämään selkä mahdollisimman suorana, voi arjen muissa tilanteissa selän kuormituksen sietokyky ylittyä. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi huonekalujen siirtäminen, jolloin ei välttämättä ole mahdollisuutta välttää selän pyöristymistä tai kiertymistä. Myös kevyempien esineiden nostaminen saattaa tuottaa selkään kipua tai kramppeja, mikäli siihen ei ole valmiuksia. Nostettavan esineen painolla ei siis ole niinkään merkitystä, vaan sillä onko ihminen fyysisesti sekä psyykkisesti suoritukseen valmis. Mikäli pyöreällä selällä nostaminen kuitenkin kipeyttää selkää tai provosoi kipua, voidaan tällainen harjoittelu jättää hetkellisesti pois, kunnes tilanne rauhoittuu. Selkäkivun lievityttyä voidaan selän pyöristämistä alkaa harjoittamaan asteittain. Tähän voi hankkia tukea ja ohjeita fysioterapeutilta.