Migreeni tarkoittaa toispuoleista päänsärkyä ja siihen liittyviä muita hyvinkin moninaisia oireita. Migreeni on yleinen neurologinen sairaus, sitä sairastaa jopa 10% ihmisistä jossakin vaiheessa elämää, naiset miehiä jonkin verran enemmän.
Migreenin aiheuttaa toiminnanhäiriö keskus- ja/tai ääreishermostossa. Siihen liittyy myös verisuonten toiminnan muutoksia, laajentumista ja supistumista. Mukana migreenin synnyssä on myös hermoston yliherkistyminen ja toiminnan vääristyminen eli sentraalinen sensitisaatio. Tämä ilmiö on myös esimerkiksi fibromyalgian ja väsymysoireyhtymän taustalla. Migreenikohtauksen voi laukaista monet tekijät. Tavallisimpia ovat mm. stressi, valot, hajut, erilaiset ruoka-aineet, alkoholi.
Migreeni jaetaan aurattomaan ja auralliseen, joista auraton on selvästi tavallisempaa. Migreeniin voi päänsäryn lisäksi liittyä monenlaisia oireita, esimerkiksi pahoinvointia, näkö-, kuulo- ja hajuaistin häiriöitä, huimausta, kasvojen, suun ja kaulan alueen kipuja, ruuansulatuselimistön oireita, aivosumua, väsymystä, lihaskipuja ja lihasten toiminnanhäiriöitä. Migreenikohtaus kestää yleensä muutamista tunneista muutamaan vuorokauteen. Kohtauksen jälkeen tavallisia ovat ns. jälkioireet, mielialan vaihtelut, ylienergisyys tai väsymys ja kognitiiviset eli tiedolliset muutokset. Pää voi tuntua aralta ja niska jäykältä.
Migreenin hoitoon käytetään tavallisesti lääkkeitä, mutta myös lääkkeettömistä hoitokeinoista on hyviä kokemuksia. Fysioterapian keinoja ovat akupunktio, erilaiset lihasvoima-, rentoutumis- ja hengitysharjoitukset, manuaaliset käsittelyt, tukiteippaukset.
Migreenin ennaltaehkäisyssä tärkeässä roolissa on riittävä lihasvoima keski- ja ylävartalon sekä niskan alueella. Hyvässä ryhdissä päätä jaksetaan kannatella vartalon jatkeena eikä lihaskireyksiä pääse syntymään yhtä helposti kuin lysähtäneessä asennossa. Kehon kannatus auttaa myös palleaa toimimaan paremmin, jolloin hengitys sujuu helpommin. Rauhallinen palleahengitys vähentää stressiä ja rauhoittaa keskushermostoa.
Akupunktio on useimmille tehokas hoitokeino migreeniin. Akupunktio vaikuttaa keskushermostoon ja muuttaa kipuviestin kulkua, jolloin kivun aistiminen vähenee. Akupunktio lisää serotoniinin ja endorfiinin eli elimistön mielihyvähormonien määrää ja sitä kautta vähentää kipua. Lisäksi paikallisena vaikutuksena ovat pistokohdan ympäristön verenkierron lisääntyminen sekä lihasten ja lihaskalvon rentoutuminen.
Neuloja kannattaa laittaa aluksi viikon välein, 3-5 kertaa. Ylläpitona akupunktiota voidaan tehdä tilanteen mukaan esimerkiksi kuukauden- kolmen kuukauden välein, joillekin riittää harvemminkin.
Yläniskan, kaulan ja purulihasten lihaskireydet voivat ärsyttää kasvoja hermottavaa kolmoishermoa. Kolmoishermo on yksi aivohermoista ja sen ärsytys voi laukaista migreenikohtauksen. Hieronnalla voidaan lempeästi rentouttaa lihaksistoa ja sitä kautta vähentää hermokudoksen ja verisuoniston puristusta ja painetta. Rintarangan käsittelyillä pystytään rauhoittamaan hermoston ylivirittymistä ja sitä kautta vähentämään stressiä. Joissain tapauksissa niskan ja hartia-alueen lihasten toimintaa voidaan tukea teippauksella. Teippaus auttaa hahmottamaan niskan hyvää asentoa ja helpottaa harjoittelun tukena asennon ylläpitoa.