Olkapään fysioterapia

Olkapään ja hartiarenkaan fysioterapiasta:

Olkapää on kehon liikkuvin nivel. Olkapään anatomiasta on hyvä tietää se, että luinen tukipinta on tässä nivelessä melko pieni. Tämän vuoksi nivel vaatii ympäröiviltä pehmytkudoksilta tukea ja voimaa. Lihasten tulisi myös toimia oikea-aikaisesti erilaisissa liikkeissä.

Olkapään alueen kivut liittyvät usein pitkäaikaiseen ja yksipuoliseen yläraajojen rasitukseen. Toisaalta myös yläraajan käyttämättömyys altistaa kivuille.

Olkapään kiputiloissa kartoitetaan koko hartiarenkaan (olkanivel, lapaluu, solisluu) sekä useimmiten myös keskivartalon toimintaa. Kivun myötä syntyy usein toimintahäiriö, jossa toiset lihakset toimivat liiankin aktiivisesti ja toiset heikentyvät. Toimintahäiriöstä voi seurata ylikuormitusta, mikä johtaa kipuun ja kudosten ärsytymiseen. Esimerkki: asiakkaalla oli olkanivelen kipua kättä ylös nostaessa. Tarkemmin tutkittaessa huomattiin, että kivuliaan käden lapaluu roikkui alempana kuin kivuttomalla puolen, ja että lapaluun ylöskiertyminen oli puutteellista käden ylös nostamisen aikana. Tämä aiheutti pehmytkudosten pinteeseen jäämisen kättä nostaessa.

Keskivartalon ja lapaluun asennon hallinta on tärkeässä roolissa olkanivelen kiputilojen kuntoutuksessa, sillä heikko asennonhallinta vaikeuttaa olkanivelen käyttöä. Tärkeää on myös rintarangan liikkuvuus.

Fysioterapian tavoitteena on hartiarenkaan ja rintarangan liikkuvuuden normalisoituminen, lihastoiminnan parantuminen sekä kipujen lievittyminen.

Niska-hartiakipu

Niska-hartia kivut ovat hyvin yleisiä. Jopa 70% ihmisistä kokee niskakipuja jossain elämänsä vaiheessa. Kipu voi olla hyvinkin paikallista tai se voi säteillä hartiaan, lapaan tai ylärajaan. Niskavaivat voivat oireilla myös päänsärkynä, huimauksena tai yläraajan puutumisena.

Fysioterapiassa pyritään vaikuttamaan syihin, joiden vuoksi niska oireilee. Haitallisten asento- ja liiketottumusten tunnistaminen ja korjaaminen ovat fysioterapiassa ensiarvoisen tärkeää mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.
Esimerkki: Vatsarutistusten aikana tuntuu ja sattuu ainostaan niskaan. Liikemallia havainnoitaessa huomattiin, että vatsalihasharjoitusta tehdessä asiakas työnsi ensisijaisesti päätä/leukaa eteenpäin ja sen jälkeen vasta otti vatsalihakset kunnolla käyttöön. Kun virheellinen liikemalli korjattiin eli pää pysyi kontrolloidussa ja hyvässä asennossa, alkoi liike tuntua vatsalihaksissa, missä sen pitäisikin tuntua. Niskassa ei enää kipua ollut.

Kipu myös helposti muuttaa lihasten toimintajärjestystä ja se saattaa johtaa esimerkiksi niskan jäykistymiseen ja väsymiseen. Aktiivisten harjoitusten tarkoitus on palauttaa normaali lihastoimintajärjestys, hallinta sekä lisätä lihasvoimaa. Manuaalista terapiaa, akupunktiota, teippausta, lepoasentoja sekä esim. tukikauluria voidaan käyttää tukihoitoina kipuoireiden vähentämiseksi.