Huimaus on oire, josta meillä useimmilla on jonkinlaista kokemusta. Huimaus on kehon tai ympäristön liikkeen virheellistä aistimista. Huimaus voi johtua mistä tahansa tasapainoa ylläpitävän järjestelmän (tasapainoaisti, visuaalinen järjestelmä, asentotunto) häiriöstä. Huimaus voi liittyä myös verenkiertoelimistön tai aivojen toiminnan häiriöihin, erilaisiin sairauksiin ja kasvaimiin tai psyyken ongelmiin. Myös lääkitysten haittavaikutuksena voi huimausta esiintyä. Huimaavia tuntemuksia voi olla hyvin erilaisia; silmissä sumenee, keinuttaa, epävarma olo, aivosumu, ympäristö pyörii kuin olisi karusellissa, kävely ja olo tuntuu huteralta. Huimaus voi olla ajoittaista, liittyä tiettyihin asentoihin tai liikkeisiin, tai olla jopa jatkuvaa.
Huimauksen tunteen lisäksi on tärkeää tietää, liittyykö huimaukseen muita oireita, esimerkiksi kuulon heikentymistä, pahoinvointia, kasvojen tuntohäiriöitä, puheentuoton häiriöitä tai tajunnan tason laskua. Myös huimauksen kesto ja paheneminen ovat tärkeitä tietoja huimauksen aiheuttajaa mietittäessä. Jos huimaukseen liittyy paljon muita oireita tai huimaus pahenee jatkuvasti, on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi.
Fysioterapeutin vastaanotolle hakeudutaan tavallisesti niskaperäisen huimauksen, hyvänlaatuisen asentohuimauksen sekä silmien motoriikan ja tasapainoaistin häiriöiden aiheuttaman huimauksen vuoksi.
Hyvänlaatuinen asentohuimaus liittyy pään asentoihin tai niiden muutoksiin. Huimaus on kiertävää ja kestää muutamista sekunneista useisiin minuutteihin. Huimaukseen liittyy yleensä oirepuolen silmän nopeaa edestakaista liikettä eli nystagmusta. Kiertohuimaukseen voi liittyä myös pahoinvointia. Asentohuimaus johtuu otoliittikiteiden pääsystä sisäkorvan kaarikäytäviin.
Hyvänlaatuista asentohuimausta tutkitaan kaarikäytävien toimintaa testaavilla liiketesteillä. Testien perusteella määritellään oireinen korva ja hoitona käytetään liikesarjoja (manöövereja), joiden tarkoituksena on ajaa kiteet pois kaarikäytävistä. Manöövereillä saadaan usein nopeasti hyvä hoitovaste asentohuimaukseen.
Silmien motoriikasta johtuva huimaus liittyy usein silmän lihasten väsymiseen. Huimaus provosoituu usein visuaalisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi jos näkökentässä on paljon liikettä. Pitkäaikainen lähelle katsominen ja valaistuksen nopeat muutokset kuormittavat silmiä ja voivat aiheuttaa huimausta.
Fysioterapeutti voi selvittää silmien motoriikan toimintaa erilaisilla liiketesteillä. Näissä testauksissa otetaan huomioon myös silmien ja niskan yhteistoiminta. Silmien motoriikan testaaminen ei kerro näön tarkkuudesta, vaan silmän lihasten ja hermotuksen toiminnasta. Harjoitteet valitaan yksilöllisesti testauksen perusteella.
Tasapainoelimeen liittyvä huimaus ilmenee pystyasennossa ja liikkeessä. Tasapainoaistia testataan liiketestien avulla. Tasapainoharjoittelusta hyötyy aina, oli huimauksen syy mikä tahansa. Tasapainoharjoitteet valitaan yksilöllisesti ja niihin voidaan yhdistää esimerkiksi silmien ja niskan liikkeitä.
Niskaperäinen huimaus on yleensä keinuttavaa tai epävakaa tunnetta, huteraa oloa. Kiertävä huimaus ei yleensä ole niskaperäistä. Huimaukseen voi liittyä niskakipua tai päänsärkyä. Huimaus voi olla hetkellistä tai tunne voi olla hyvinkin pitkäkestoista, jopa vuosia. Oireiston voimakkuus voi vaihdella paljonkin. Niskaa voidaan ajatella huimauksen aiheuttajana, kun muut potentiaaliset syyt on suljettu pois.
Niskaperäisen huimauksen kuntoutuksessa selvitetään niskan toimintaa; varsinkin yläniskan toiminta, yleisesti kaula- ja rintarangan liikkuvuus, niskan ja kaulan lihasten mahdolliset kireydet sekä lihasten voimatasot. Myös niskan asentotuntoa ja liikekontrollia kartoitetaan. Fysioterapia suunnitellaan yksilöllisesti edellä mainitut osa-alueet huomioiden ja se voi sisältää esimerkiksi harjoitteita ja manuaalisia käsittelyjä.